Vastajauhettu kahvi on todellista arjen luksusta, sillä kahvin valmistaminen juuri jauhetuista kokonaisista pavuista tuo kahvihetkiin lisää elämyksellisyyttä ja täyteläisempää makua. Ei siis ihme, että papukahvin suosio on kovassa nosteessa. Jos kahvipapujen maailma on sinulle uusi etkä oikein tiedä mistä aloittaa, tämän artikkelin avulla pääset hyvin alkuun.
Mikä ihmeen papukahvi?
Papukahvilla tarkoitetaan kahvia, joka jauhetaan kokonaisista kahvipavuista juuri ennen kahvin valmistusta. Näin taataan kahvin tuoreus ja mahdollisimman täyteläinen ja aromikas maku. Kahvipavut voi jauhaa joko kahvimyllyssä tai kahvikoneessa. Kiinnostus kahvia ja siten myös papukahvia kohtaan on kasvussa ja niinpä markettien ja nettikauppojen valikoimista löytyy suodatinkahvien lisäksi nykyään myös erinomainen valikoima erilaisia kahvipapuja. Kuten valmiiksi jauhettuja kahveja, myös kahvipapuja on tarjolla erilaisilla paahtoasteilla ja kaupan hyllyltä voi bongata myös erilaisia erikoiskahveja papuina.
Kahvipavun matka pensaasta pussiin
Kahvi on pensaskasvi, joka on kotoisin Afrikasta. Kahvipensas viihtyy lämpimässä ilmanalassa ja vaatii runsaasti sadetta sekä ravinteikkaan kasvualustan menestyäkseen. Viljellyimmät kahvilajit ovat arabica ja robusta ja tärkeimpiä kahvintuottajamaita ovat Brasilia, Vietnam, Kolumbia, Indonesia, Etiopia, Intia sekä Honduras. Kahvipensas kasvattaa punaisia, hieman kirsikkaa muistuttavia kahvimarjoja. Niiden sisältä löytyy siemeniä, eli kahvipapuja. Poimimisen jälkeen kahvi prosessoidaan eli kahvipapuja ympäröivä hedelmäliha ja kalvot erotetaan pavuista. Se voidaan tehdä joko kuivamenetelmällä (marjoja kuivatetaan auringonpaisteessa, jonka jälkeen ne kuoritaan), märkämenetelmällä (pavuista poistetaan ensin hedelmäliha, jonka jälkeen ne fermentoidaan, pestään ja kuivataan ja niistä poistetaan kalvo) tai näiden kahden menetelmän välimuodolla eli puolipesumenetelmällä. Kun kahvipavut on prosessoitu ja kuivattu, ne voidaan lajitella koon ja laadun mukaan.
Paahtamattomat, raa’at kahvipavut ovat väriltään vihertäviä. Kuljetusta varten ne pakataan suursäkkeihin tai irrallisiin juuttisäkkeihin, joista jokainen sisältää yleensä 60 kg kahvipapuja. Paahtimolle saavuttuaan raakakahvi paahdetaan kuumassa ilmavirrassa ja kahvipapujen väri muuttuu vihertävästä ruskeaksi. Paahtoaika riippuu siitä, halutaanko pavuista vaalea- vai tummapaahtoisia. Papujen koko kasvaa paahdon myötä hieman, ja ne menettävät osan painostaan haihduttaessaan kosteutta. Valmiit, paahdetut kahvipavut pakataan ilmatiiviiseen pakkaukseen, joka suojaa papuja kosteudelta, valolta ja hapelta. Kuluttajille on myynnissä myös raakakahvia, eli vihreitä paahtamattomia kahvipapuja. Todellinen kahvihifistelijä voi paahtaa niistä itse omat papunsa, joista jauhaa kahvia. Paahtamista voi kokeilla kotioloissa esimerkiksi uunissa.
Miksi valita papukahvi valmiiksi jauhetun kahvin sijaan?
Kun kahvi jauhetaan, se alkaa nopeasti menettää tuoreuttaan ja väljähtyy. Siksi paras kahvi valmistuu pavuista, jotka on jauhettu juuri ennen kahvin valmistusta. Vaikka kahvipapuja olisi säilyttänyt kaapissaan jo jonkin aikaa, niistä jauhettu kahvi on silti maultaan vivahteikkaampaa kuin valmiiksi jauhettu kahvi. Kokonaiset pavut nimittäin säilyttävät makunsa paremmin eivätkä reagoi yhtä voimakkaasti kosketukseen ilman kanssa. Kun kahvin jauhaa itse, voi myös säädellä jauhatuksen karkeutta. Riippuen siitä onko valmistamassa esimerkiksi espressoa tai pannukahvia, jauheen tulee olla hienompaa tai karkeampaa.
Kahvin jauhaminen itse kokonaisista pavuista tuo paremman maun ja tuoreuden lisäksi kahvihetkeen myös elämyksellisyyttä ja syventää kokemusta kahvista. Vastajauhetun kahvin huumaava tuoksu tekee esimerkiksi leppoisasta sunnuntaiaamusta entistäkin rentouttavamman ja tunnelmallisemman.
Oma suosikki kahvipapujen maailmasta löytyy kokeilemalla
Kun etsii omia suosikkipapujaan kahvia myyvien liikkeiden valtavaksi kasvaneista valikoimista, on hyvä muistaa muutama perusasia. Jos kahvin maailma on sinulle kohtalaisen uusi, kannattaa ihan ensiksi kerrata eri kahvipavuille ominaiset perusmaut. Niin maailmalla kuin Suomessakin suosituin kahvin päälajike arabica on maultaan tasapainoisen kevyt ja vivahteikas sekoitus makeutta ja hapokkuutta. Robusta taas on maultaan voimakkaampi ja kitkerämpi. Robustaa käytetäänkin erityisesti espressokahvien valmistukseen.
Kahvipapujen makuun vaikuttaa olennaisesti myös se, missä päin maailmaa ne ovat kasvaneet. Eri kahvialueilla on erilainen ja kullekin alueelle tyypillinen maku, aivan kuten viineissäkin. Kahvivalmistajat tekevät jatkuvaa työtä löytääkseen maultaan herkullisimmat kahvit ja siksi erilaisia ja eri alueilla kasvaneita kahvipapuja usein yhdistellään tasapainoisen kokonaisuuden takaamiseksi. Jos vielä etsit omaa suosikkipapuasi, kannattaa maistelu aloittaa niin kutsutuista single origin -kahveista, jotka sisältävät vain yhdeltä alueelta poimittuja, lajikkeeltaan samoja kahvipapuja. Näin pääset nopeammin selville siitä, mistä pavuista pidät ja mistä et ja osaat sen jälkeen poimia kauppojen valikoimista myös sinulle sopivimmat, erilaisia kahvipapuja yhdistelevät sekoitukset.
Erittäin olennainen kysymys on tietysti myös se, millainen paahtotyyppi on oma suosikkisi. Kahvipapuja voi ostaa vaalea-, keski- tai tummapaahtoisina ja paahtoaste vaikuttaa valmiin kahvin makumaailmaan hyvinkin paljon. Paahtamisella pyritään tuomaan jokaiselle kahvilaadulle esiin sen parhaat maut ja ominaisuudet ja siksi optimaalinen paahtoaste vaihtelee paahdettavan lajikkeen mukaan. Suomessa suosituimpia ovat vaaleat paahdot, joiden maku sisältää usein marjaisia, hedelmäisiä ja kukkaisia makuja ja joissa on myös hapokkuutta. Ne ovat maultaan siis hyvin rikkaita ja aromaattisia. Keskipaahtoisissa kahveissa on usein samantyyppistä makumaailmaa, mutta osa hapokkuudesta häviää ja kahvista tulee myös hieman makeampaa. Tummapaahtoisen kahvin maku voi vaihdella suklaisesta ja pähkinäisestä savuiseen ja paahteiseen, paahdon asteesta riippuen.
Täysin yksiselitteistä kaavaa oman suosikkipavun löytämiseksi ei ole olemassa, mutta tie kohti omaa suosikkilajiketta ja paahtoastetta alkaa onneksi rohkean maistelun avulla hahmottua melko nopeasti. Etsintää helpottaa se, että eri vaihtoehtoja voi selata kotikoneella ja sopivan tuotteen löytyessä tilata kahvipavut netistä.
Maailman parhaat (ja kalleimmat) kahvipavut
Maailmasta löytyy muutamia sellaisia kahvipapuja, jotka ovat erikoisuutensa ja harvinaisuutensa vuoksi saavuttaneet maineen todellisina gourmet-kahveina. Näistä esimerkkeinä mainittakoon indonesialainen Kopi Luwak – sekä thaimaalainen Black Ivory -kahvi.
Kopi Luwak -kahvin harvinainen valmistusmenetelmä on vähintäänkin erikoinen ja siksi kyseinen kahvi tunnetaan maailman kalleimpana. Kopi Luwakin valmistuksessa olennaisessa roolissa ovat sivettikissat, jotka herkkusuina syövät kahvimarjoista vain kaikkein parhaimmat ja kypsimmät. Marjojen massa sulaa sivettikissojen elimistössä ja marjojen siemenet, eli kahvipavut, poistuvat niiden elimistöstä ulosteiden mukana. Prosessoinnin jälkeen näistä sivettikissojen ruoansulatuskanavan läpi kulkeneista kahvipavuista valmistuu herkullista kahvia. Valmistustavaltaan samantyyppisen Black Ivory -kahvin valmistuksessa olennaisessa osassa on sen sijaan norsu. Kyseessä on Kopi Luwakia uudempi keksintö, mutta idea on sama: kulkiessaan eläimen ruoansulatuskanavan läpi kahvimarjan hedelmäliha irtoaa ja kahvipapuun kehittyy ainutlaatuisia aromeita. Black Ivory -kahvia valmistetaan hyvin rajoitettu määrä vuosittain ja siksi tämäkin kahvi on hintatasoltaan maailman korkeimmasta päästä.
Kaupallistumisensa myötä etenkin Kopi Luwak on herättänyt huolta kahvintuotannossa käytettävien eläinten hyvinvoinnista. Siksi onkin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että hankkii kahvin eettisesti mahdollisimman oikein toimivilta tuottajilta, jotka huolehtivat eläinten elinolosuhteista. Vain silloin myös kahvin laatu on parasta mahdollista!
Kahvipapujen säilyvyys ja parhaat säilytysvinkit
Kahvin tuoreus alkaa heiketä heti paahtamisen jälkeen, joten tuoreuden ja parhaan maun maksimoimiseksi kahvipavut kannattaa käyttää lyhyen ajan sisällä pakkauksen avaamisesta. Jos et ole kahvin suurkuluttaja, voit ostaa pienempiä pakkauksia, jolloin pavut tulee käytettyä kohtuullisen ajan kuluessa ja saat nauttia aina tuoreesta kahvista. Merkitystä on myös sillä miten kahvipapuja säilyttää. Jos pavut altistuvat ilmalle, lämmölle, valolle tai kosteudelle, ne alkavat menettää makuaan. Siksi kahvipavut pysyvät parhaiten tuoreena kun säilytät niitä ilmatiiviissä rasiassa huoneenlämmössä. Papuja ei kannata siirtää alkuperäisestä pakkauksestaan, jotta ne eivät turhaan hapetu. Paras ratkaisu on laittaa kahvipavut pakkauksessaan ilmatiiviiseen rasiaan ja sijoittaa rasia viileään ja hämärään paikkaan niin ettei kahvi pääse altistumaan auringon valolle ja lämmölle.
Kahvipavut – usein kysytyt kysymykset
K: Onko papupahvi parempaa kuin valmiiksi jauhettu kahvi?
V: Makuja on toki monia mutta fakta on se, että kahvipavuista vastajauhettu kahvi on tuoreudeltaan ja aromikkuudeltaan laadukkaampaa kuin valmiiksi jauhettu kahvi, sillä kahvi alkaa jauhamisen jälkeen menettää nopeasti aromikkuuttaan. Kahvipavuissa kahvin aromit säilyvät paremmin, sillä ne eivät ole yhtä alttiita hapettumiselle kuin valmiiksi jauhettu kahvi.
K: Mitä ovat vihreät kahvipavut?
V: Vihreät kahvipavut ovat paahtamattomia kahvipapuja, eli raakakahvia. Vihreät kahvipavut paahdetaan kahvipaahtimoissa, jolloin niiden väri muuttuu ruskeaksi. Vihreitä kahvipapuja voi paahtaa myös itse kotona esimerkiksi uunissa.
K: Miten kahvipapuja kannattaa säilyttää?
V: Parhaiten kahvipavut säilyvät kun laitat ne alkuperäisessä pakkauksessaan ilmatiiviiseen rasiaan ja säilytät sitä lämmöltä ja valolta suojattuna.
K: Miten teen maukasta papukahvia kotona?
V: Tärkeää on kahvipapujen oikeaoppinen säilytys (lue vinkit edellisestä vastauksesta), jotta pavut säilyvät hyvinä. Toinen tärkeä asia on se, että kahvi valmistetaan mahdollisimman pian jauhamisen jälkeen, jolloin sen aromit eivät ehdi haihtua. Kahvipavut voi jauhaa kahvimyllyssä tai kahvin voi valmistaa kahvikoneessa, joka myös jauhaa pavut. Tärkeää on tietysti käyttää myös raikasta, sopivan kuumaksi lämmitettyä vettä.
