Kun mietitään kahvia ja taidetta, tulee ehkä ensimmäisenä mieleen kauniit maitovaahtoon piirretyt kuviot latten pinnalla. Tällä kertaa puhumme kuitenkin toisenlaisesta taiteesta.
Legendojen mukaan kahvipensas löydettiin jo 900-luvulla. Kahvi on yksi maailman vanhimmista nautintoaineista, jonka useat kansat ovat nopeasti omaksuneet osaksi jokapäiväistä elämäänsä. Kahvi ja mukava huoleton kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa kuuluvat erottomattomasti yhteen, ja vielä tänäkin päivänä on yleistä tavata ystäviään kahviloissa keskustelua stimuloivan maukkaan kahvikupillisen ääressä. 500 vuotta sitten, kun kahvilat ilmestyivät, niiden asema oli lähes täysin samanlainen. Silloinkin ihmiset kokoontuivat kahviloihin rentoutumaan, keskustelemaan ja nauttimaan ammattitaiteilijoiden esityksistä.
Kahvia ei ole vaikeaa yhdistää taiteeseen. Sillä kahvi ON taidetta! Tämä oli totta jo monia vuosia sitten, kun kahvivalikoima ei ollut vielä yhtä laaja kuin tänä päivänä eikä vielä ollut erilaisia hienoja laitteita herkullisen kahvin valmistamiseksi. Kahvin tärkei toiminto on kuitenkin nykyaikana pysynyt täysin samana kuin ennenkin – kahvi yhdistää. Se yhdistää ihmisiä keskusteluissa, aamuruuhkan aikana ja huolettomissa rentoutumisen hetkissä… 🙂
Taiteilijat eri puolilta maailmaa huomasivat tämän erikoisen kahvin luoman yhteyden ja kuvasivat sitä taideteoksissaan sen ajan taidesuuntausten mukaisesti. Ajat, historialliset olosuhteet, taiteelliset suuntaukset ja kahvityylit muuttuvat, mutta silti kaikki taitelijat löysivät taiteeseensa erityisen paikan juuri kahvia varten.
„Kahvipöydän ääressä“, Edvard Munch (1883)
(„At the coffee table“)
Munchin yksi tunnetuimmista teoksiasta on hyytävä “Huuto” (eng. “The scream”). Tästä taulusta ei tietenkään löydy vielä minkäänlaisia kahviin viittaavia elementtejä 🙂 Sen sijaan tämä alla esitetty norjalaisen taitelijan yksi ensimmäisistä teoksista, joka esittää harmaantunutta kahvipöydän ääressä istuvaa miestä, viittaa selkeästi kahviin. Vaikka Edvard Munch kuului taiteen symbolistiseen suuntaukseen, tämä varhainen maalaus edustaa pikemminkin impressionistista tyylisuuntaa. Impressionismin keskeisin ajatus on liikkeen ja asioiden kuvaaminen sellaisena kun ne ilmenevät taiteilijalle sekä pyrkimys ikään kuin vangita tietty pieni hetki teokseen.
Tämä 1800-luvun loppupuolella valmistunut öljymaalaus on esillä Munchin museossa, Oslossa.
„Kahvipannu“, Pierre-Auguste Renoir
(„Coffee pot“)
“Kahvipannu”- ja “Kahvipöydän ääressä”-teosten tekniikka ja tyylisuunta ovat hyvin samanlaisia: molemmat on maalattu kankaalle öljyväreillä ja molemmat on impressionistisia teoksia. Taidehistorioitsijat eivät ole täysin varmoja siitä, milloin “Kahvipannu” valmistui, mutta se voitanee sijoittaa 1800-luvun loppuun tai 1900-luvun loppuun, jolloin impressionismi oli yksi tärkeimmistä taiteen tyylisuunnista ja jolloin myös Renoir eli. Maalauksessa kuvattu kahvipannu on ylellisen näköinen ja teoksen ruskea värimaailma on helppo yhdistää kahviin ja sen tuomiin nautintoihin 🙂
Tällä hetkellä tämä maalaus kuuluu yksityiskokoelmaan.
„Mies kahvilassa“, Juan Gris (1916)
(„Man at the cafe“)
Tässä teoksessa näkee aluksia vain sekavia linjoja, mutta vähitellen ihmisen hahmo alkaa erottua niiden seasta…
Espanjalainen kubisti Juan Gris kuului „Salon de la Section d’Or”-ryhmään, jonka jäsenet sommittelivat teoksensa kultaisen leikkauksen periaatteiden ja matemaattisten laskelmien avulla. Erilaisten linjojen ja geometristen muotojen harmoninen leikki muodostaa kuvan kahvilassa rentoutuvasta miehestä, jolla on yllään smokki ja lieriöhattu ja joka pitelee kädessään lasillista absinttia.
Tätä vuonna 1916 maalattua teosta säilytetään Philadelphian taidemuseossa, USA:ssa.
„Kahvia juovat naiset“, Ernst Ludwig Kirchner (1907)
(„Coffee drinking women“)
Ernst Ludwig Kirchner oli yksi niistä uraauurtavista taiteilijoista, jotka loivat pohjaa ekspressionismin tyylisuunnan kehittymiselle. 1920-luvulla kun tämä avantgardistinen suuntaus oli suosionsa huipulla, Kirchner maalasi useita teoksia, jotka kohauttivat irvokkuudellaan, avomielisyydellään, ja kuvaamallaan epämuodostuneella todellisuudella. Kolme naista pöydän ääressä on maalattu vuonna 1907 hieman ennen kun ekspressionismi nousi kunnolla suosioon. Särkyneet luonnolliset linjat ja melko agressiivinen värien käyttö vihjailee jo pian saapuvasta uudesta taidesuuntauksesta.
Tätä taideteosta säilytetään Westphalian taiteen ja kulttuurin museossa, Münsterissä, Saksassa.
„Kahvila Kairossa“, Konstantin Makovsky (1872)
(„Coffee house in Cairo“)
Tämä ihastuttava romantiikan tyylisuuntaa edustava maalaus kuvaa kahvilaa Kairossa. Egyptiläiset miehet ovat kokoontuneet kahvilaan keskustelemaan ja kuuntelemaan musiikkia, tila on hieman hämyisä mutta ulkona paistava hehkuva Afrikan aurinko valaisee sisätilan. Kuuluisa venäläinen taiteilija toteuttaa teoksessaan romantiikan tärkeimpiä periaatteita – kuva on täynnä tyyneyttä, harmoniaa, vapautumista ja antiikin klassisia muotoja. Voi vaikuttaa oudolta, että slaavilainen taiteilija maalaa itämaista kulttuuria, mutta Makovskyn tekemät matkat Serbiaan ja Egyptiin tekivät tähän suuren vaikutuksen. Sosiaalisten ja psykologisten ongelmien kuvaamisen sijaan hän alkoi käyttää taiteellisia muotoja ja värejä arkisten tilanteiden esittämiseksi.
Tätä taideteosta säilytetään Serphukovin taidemuseossa, Venäjällä.
„Kahvia jauhava nainen“, Vincent van Gogh (1881)
(„Woman grinding coffee“)
Vaikka van Gogh on tunnettu eniten maisemamaalauksistaan, hän maalasi myös paljon muotokuvia. Muotokuvat heijastavat tämän legendaarisen hollantilaisen taiteilijan ideologiaa: hän halusi maalauksiensa esittävän kuvattavan henkilön suhdetta maalauksen esittämään objektiin ja siihen liittyviä tunteita. Hän työskenteli vuodesta 1879 lähetyssaarnaajana Belgian kaivosalueella ja piirsi sinä aikana luonnoksia paikallisista ihmisistä. Vaikka van Gogh luokitellaan tyylisuunnaltaan post-impressionistiksi, joka käytti kirkkaita ja vaaleita värejä, on “Kahvia jauhava nainen” pikemminkin realistinen taideteos. Se heijastaa todellisuutta eli tavallista arkista elämää.
Taideteosta säilytetään Alankomaissa, Otterlossa, Kröller-Müller museossa.
„Öinen katukahvila“, Vincent van Gogh (1888)
(„Cafe terrace at night“)
Tämä hämyisä maalaus kuvaa öistä katukahvilaa Ranskan syksyisessä Arlesissa. Tämä on ensimmäinen van Goghin maalaus, josta löytyy taiteilijan kuuluisa öinen tähtitaivas. Vaikka yö on jo saapunut, ihmiset istuvat edelleen kahvilassa ilman pelkoa pian saapuvasta kylmyydestä. Maalaus on tyylisuunnaltaan post-impressionistinen ja se on maalattu öljyväreillä kankaalle.
Kuten „Kahvia jauhava nainen“, on tämäkin maalaus esillä Alankomaissa, Otterlossa, museossa Köller-Müller.
„Mies ja nainen kahvilassa“, Pablo Picasso (1903)
(„Man and woman in cafe“)
Tämä maalaus saattaa aiheuttaa kylmiä väreitä 🙂 Se on tumma, kylmät siniset sävyt vallitsevat, teoksen kuvaaman naisen jännityksen voi aistia selkeästi… Picasso maalasi vuosina 1901-1904 lähes ainoastaan monokromaattisia maalauksia käyttäen pääosin sinisiä ja vihertävän sinisiä värejä ja lisäsi joskus hieman lämpimämpiä sävyjä maalausten elävöittämiseksi.
Hauska seikka tästä taiteilijasta: hänen oikea nimensä on Pablo Diego José Francisco de Paula Juan Nepomuceno María de los Remedios Cipriano de la Santísima Trinidad Ruiz y Picasso 🙂
Tätä taideteosta säilytetään Oslon kansallismuseossa, Norjassa.
„Kahvila Royanissa“, Pablo Picasso (1940)
(„Cafe in Royan“)
Tämä teos on edellisen maalauksen täydellinen vastakohta. Se on Picasson kubistinen teos, joka valmistui uusklassisena aikakautena. Uusklassisuus lainaa, matkii ja luo uudelleen stereotyyppisiä malleja sulkemalla taiteen loputtomaan muotojen kierteeseen. Katsojan silmiä ilahduttavat lämpimät ja kirkkaat värit, joita on käytetty tämän Ranskan Royanissa sijaitsevan kahvilan kuvaamiseen.
